TamUn esimmäistä LC kotipeliä oli Pirkkahalliin saapunut näennäisesti katsoen täysitupa. Taloudessa lienee kuitenkin edelleen tiukkaa, koska TJ itse oli pistetty myymään lippuja. Vai oliko kyseessä sittenkin enemmän markkinointikikka, jolla luodaan yhteenkuuluvuudentunnetta, koska eiköhän siihen olisi jonkun junnun tikkaripalkalla saanut. Myös noin viiden hengen äänekäs oululaisryhmä oli saapunut huutamaan (viimeisiä kertoja) omiensa puolesta Veikkausliigajoukkuetta vastaan.
Peli alkoi hienoisessa TamUn hallinnassa, mutta AC Oulu otti jo viiden minuutin jälkeen ohjat itselleen. Huomion arvoista kokoonpanoissa oli, että TamUn unkarilaistestitoppari oli pistetty avaukseen ja että Oululta puuttui Jonke. Myös Jere Pyhärannan avaaminen maalilla oli hienoinen yllätys. Tiedä sitten onko Pyhäranta todella syrjäyttämässä Hilanderia, mutta ainakin Wiss antoi pojan pelata koko pelin. Muuten TamUn avaus ainakin oli täysin odotettu. Oulusta en niin tiedäkään, mutta tuttuja nimiä oli Meriläisestä Kärkkäisen kautta Nurmelaan.
Ensi minuuteilla Lahtinen pääsi TamUsta laukomaan vapaasti suoraan Emetin hyvästä maasyötöstä vasemmalta laidalta, mutta laukaus suuntautui jonkin verran yli. Oulun vaarallisimmat paikat syntyivät Nurmelan jalasta. Kovin vaarallisesti eivät Oululaiset kuitenkaan Pyhärannan maalia päässeet hätyyttelemään vaikka pallon hallinnan veivätkin.
TamU teki kuitenkin ensimmäisen maalin eikä viimeaikaisten näyttöjen perusteella ole yllätys, että maalin teki Kojola. Jo viime kaudella maaleja syntyi mukavaan tahtiin etenkin erikoistilanteista ja sama tahti näyttäisi jatkuvan myös nyt, koska Kojola teki maalin myös edellisessä LC pelissä Vaasassa. Muutenkin Kojola oli johtava pelaaja läpi koko ottelun ohjaten puolusta. Ohjauskieleksi oli vaihdettu englanti, jotta unkarilaispelaaja pysyisi viesteissä mukana. Mies olikin näin ensimmäistä kertaa nähtyäni melko pallovarma ja jakoi palloa hyvin eteenpäin. Varovainen peukutus jatkosta. Toki tämä sopimis merkitsisi väheneviä minuutteja Monoselle.
Toiselle puoliajalle TamU vaihtoi Emetin pois ja otti tilalle toisen unkarilaisen testipelaajan. #14 pääsikin heti toisen puoliajan alkupuolella kokeilemaan pallon laittamista tyhjään maaliin tuloksetta. Ei pystynyt ainakaan allekirjoittanutta säväyttämään, mutta toisaalta ei tehnyt suurempia virheitäkään. Sinällään siis mukiinmenevä suoritus, koska yhteistä aikaa joukkueen kanssa ei juurikaan ole ollut.
Toisen puoliajan puolivälin paikkeilla TamUn peli levisi melko pahasti. Välimatkat rupesi kasvamaan ja jopa Kangaskolkka antoi ohjeita liikkumisesta joukkuetovereille. Yleensä tilanne on päin vastoin. Tässä sekaannuksen tilassa Oulu pääsikin hyökkäämään vasemmalta ja tekemään maalin hyvin vastaavasta tilanteetsa kuin, jonka Lahtinen hukkasi ensimmäisen puoliajan alussa. Maalin jälkeenkin Oulu jatkoi painetta ja saikin rakennettua muutaman vaarallisen paikan, joissa pallo pyöri vaarallisesti ja puolustuksen kannalta holtittomasti TamUn maalilla.
TamU kuitenkin rankaisi taas kulmapotkusta. Myntti survoi pallon maaliin #14 antaneen kulman jälkitilannehässäkästä. Tällä maalilla TamU voitti Oululaiset 2-1. Ottelu sai vielä lopussa ikävän käänteen kun Myntin polvi vääntyi ikävän näköisesti ja Mynä jouduttiin kantamaan tuskaisen näköisenä baareilla ulos kentältä.
Ottelun viihdyttävin oli selkeästi Sakke Saarinen. Tampereen Ronaldinho pyöritteli nuorempiaan välillä miten tahtoi eikä tapansa mukaan jättänyt tilanteita kesken. Saken suoritukset saivat välillä yleisönkin yltymään hurmiollisiin taputuksiin.
Loppujen lopuksi peli oli hyvin tasainen ja kumpi tahansa olisi voinut voittaa hyödyntämällä maalipaikat tehokkaammin. TamUn terävämpi erikoistilannepelaaminen ratkaisi pisteiden jäämisen kotiin.
0 comments
No comments yet.